Lähtiessäni Kiinaan, tiesin täältä hurjat kolme kuuluisaa paikkaa. Ensimmäinen oli Shanghain valot, toinen Maon kuva Tian'anmenin aukiolla ja kolmas Kiinan muuri. Olisi häpeä viettää Kiinassa pidempi aika näkemättä näitä.
Shanghain modernisuuden alkaessa tympimään, pakkasimme ystävieni kanssa laukut ja lähdimme viikoksi Pekingiin imemään kulttuurin ja historian nälän täyteen. Tästä syystä viikon blogitauko, koska kannettava tietokoneeni oli yksinkertaisesti ylisuuri häiriötekijä matkalle. Olen odottanut Pekingin matkaa innolla koko kevään, juurikin Kiinan muuri takia. Historiaan enemmän perehtynyt ystävänä osasi kertoa, että se alkuperäinen tuhansia vuosia vanha muuri on lähinnä suuri savikasa ja turisteille avoinna olevat osat paljon nuorempia, kunnostettuja osia. Kiinan muuri on silti jotain niin suurta, ihmeellistä ja mystistä!
Pekingiin on helppo mennä junalla tai lentäen. Maailman nopein kaukojuna kulkee 300 kilometriä tunnissa ja 1500 kilometriä Shanghaista Pekingiin menee pienessä 5 tunnin hujauksessa. Paluu junaksi valitsimme hitaamman yöjunan maakuupaikat. En ole järin innokas junamatkustaja, mutta Kiinan uusissa kaukojunissa kaikki on kohdallaan. Suurin näkemäni jalkatila (mihin pienet ja lyhyet kiinalaiset sitä tarvitsevat?), nopea vauhti ja harvinaisen siistit vessat. Menopaluu junalla maksaa reilu 100 euroa, lentäen hinta tuplaantuu. Suomessa olen yleensä varannut vartin aikaa juna-asemalle lipun ostoon ja junalle juoksemiseen. Täällä siihen kannattaa varata reilusti aikaa, koska asemat ovat todella suuria halleja.
Joissain opaskirjoissa sanotaan, että Pekingissä riittää pitkä viikonloppu. Ei riitä! Kiinan muuri, Kielletty kaupunki, Kesäpalatsi ja Taivaan temppeli ovat kaikki suuria ja aikaa vieviä paikkoja. Jos haluaa nauttia paikoista rauhassa kuluttamatta jalkojansa loppuun ja tehdä nähtävyyksien välissä muutakin hauskaa, neuvoisin kaikkiin paikkoihin varaamaan yhden päivän. Muihin, paitsi Kiinan muurille, pääsee omatoimisesti metrolla tai taksilla, eikä sisäänpääsymaksut ole kalliita.
Kiinan muurille pääsee muutamalle eri kohdalle, jotka sijaitsevat parin tunnin päässä keskustassa. Huhut kertovat, että Mutianyu osio on paras.
Helpoiten ja huolettomimmin sinne pääsee hotellista varatulla matkalla. Ryhmämatka sisältää ainakin bussikuljetukset, opastuksen englanniksi ja lounaan. Muurilla ostettavan hissilipun kanssa retki maksaa 40 euroa. Bussi tulee hakemaan hotellin edestä seitsemän jälkeen aamulla ja tuo samaan paikkaan viideltä päivällä. Kiinan muurilla on kolme tuntia aikaa ihailla maisemia ja aikaa olisi saanut olla enemmänkin. Luulin muurin pursuilevan turisteja, kuten Kiinassa on tottunut, mutta hotellin infopisteen täti oli oikeassa sanoessaan, että vappuaatto on vielä hiljainen turistipäivä.
Pitkä nousu yhdelle muurin vartitorneista, lounas ja TsingTao takasivat nuokkuvat päät paluumatkalle.
Toivon pääseväni joskus vierailemaan uudestaan muurilla tai vaihtoehtoisesti Huangshanissa eli Keltaisella vuorella, joka on yksi Kiinan pyhistä vuorista. Aika menee liian nopeasti, jotta pääsisin hyödyntämään tarpeeksi Kiinan upeaa tarjontaa.
Ensi postauksessa lisää Pekingin tarjontaa!
Zàijiàn!
Pauliina
Shanghain modernisuuden alkaessa tympimään, pakkasimme ystävieni kanssa laukut ja lähdimme viikoksi Pekingiin imemään kulttuurin ja historian nälän täyteen. Tästä syystä viikon blogitauko, koska kannettava tietokoneeni oli yksinkertaisesti ylisuuri häiriötekijä matkalle. Olen odottanut Pekingin matkaa innolla koko kevään, juurikin Kiinan muuri takia. Historiaan enemmän perehtynyt ystävänä osasi kertoa, että se alkuperäinen tuhansia vuosia vanha muuri on lähinnä suuri savikasa ja turisteille avoinna olevat osat paljon nuorempia, kunnostettuja osia. Kiinan muuri on silti jotain niin suurta, ihmeellistä ja mystistä!
Pekingiin on helppo mennä junalla tai lentäen. Maailman nopein kaukojuna kulkee 300 kilometriä tunnissa ja 1500 kilometriä Shanghaista Pekingiin menee pienessä 5 tunnin hujauksessa. Paluu junaksi valitsimme hitaamman yöjunan maakuupaikat. En ole järin innokas junamatkustaja, mutta Kiinan uusissa kaukojunissa kaikki on kohdallaan. Suurin näkemäni jalkatila (mihin pienet ja lyhyet kiinalaiset sitä tarvitsevat?), nopea vauhti ja harvinaisen siistit vessat. Menopaluu junalla maksaa reilu 100 euroa, lentäen hinta tuplaantuu. Suomessa olen yleensä varannut vartin aikaa juna-asemalle lipun ostoon ja junalle juoksemiseen. Täällä siihen kannattaa varata reilusti aikaa, koska asemat ovat todella suuria halleja.
Joissain opaskirjoissa sanotaan, että Pekingissä riittää pitkä viikonloppu. Ei riitä! Kiinan muuri, Kielletty kaupunki, Kesäpalatsi ja Taivaan temppeli ovat kaikki suuria ja aikaa vieviä paikkoja. Jos haluaa nauttia paikoista rauhassa kuluttamatta jalkojansa loppuun ja tehdä nähtävyyksien välissä muutakin hauskaa, neuvoisin kaikkiin paikkoihin varaamaan yhden päivän. Muihin, paitsi Kiinan muurille, pääsee omatoimisesti metrolla tai taksilla, eikä sisäänpääsymaksut ole kalliita.
Kiinan muurille pääsee muutamalle eri kohdalle, jotka sijaitsevat parin tunnin päässä keskustassa. Huhut kertovat, että Mutianyu osio on paras.
 |
| Noin 6000 kilometriä pitkä muuri alkaa aavikolta ja päättyy mereen. Kiinan muurin Mutianyu osio. |
 |
| +28 asteen lämpö sai hien valumaan näitä kavutessa. Rappuset olivat jyrkät, jossain vaiheessa jopa lähes pystysuorat. Hyvä tilaisuus siedätyshoidolle korkeanpaikankammoiselle! |
 |
| Paras kiinalainen olut. |
Ensi postauksessa lisää Pekingin tarjontaa!
Zàijiàn!
Pauliina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti